Nella
Nella (Estaika's Nida Nedelia), rodultaan kooikerhondje, syntyi 7.5.2002 ja parin kuukauden päästä siitä muutti kamalan kiljumisen säestämänä Riihimäelle. Pienestä pitäen Nellan määrääviä luonteenpiirteitä ovat olleet dominoivuus, mutta toisaalta myös ääretön hellyys. Nella tekee kyllä selväksi kaikille koiratutuille kuka on kulmakunnan kingi, useimmiten vielä varsin kovaäänisesti. Ihmisiä kohtaan Nella on yleensä avoin ja ystävällinen, jotkut miehet ovat tosin saaneet Nellan puolustuskannalle. Nella ei myöskään pidä ihmisten läheisyydestä ellei se tapahdu hänen omilla ehdoillaan, väkisin syliin ei Nellaa saa.
Ruoka ja oikeastaan kaikki mikä vain kurkusta alas menee on kiinnostanut Nellaa myöskin jo pikkupennusta. Ruokaa sille tarjotaan mielestään aivan liian vähän, joten sitä pitää sitten täydentää kaikella mahdollisella jota lattialta/maasta sattuu löytymään. Erityisen suurta herkkua ovat kana, lakut, kurkku, porkkana, jugurtti ja pienet kivet, pupunpapanoista nyt puhumattakaan... On ahneudesta ollut sitten hyötyäkin, pienenä kaikki temput opittiin alta aikayksikön kun oli herkkuja tarjolla. Onneksi Nella myös aika pian oppi olemaan varastamatta mitään pöydiltä.
Harrastuksiakin Nellalle on kertynyt, onhan kyse kuitenkin aktiivisesta rodusta. Ihan pienestä asti olemme käyneet näyttelyissä vaihtelevalla menestyksellä, Suomen muotovalio Nellasta tuli syksyllä 2004. Sen jälkeen olemmekin käyneet näyttelemässä vain satunnaisesti, Nellaa alkoi hermostuttaa koko näyttelytouhu, joten eipä siellä ollut mieltä väkisinkään käydä. Näyttelytohinoista taisi Nellalle juurtua syvälle mieleen myös valitettava inho kaikkia omanrotuisia (ja riittävän samannäköisiä) koiria kohtaan. Pentuna kahlattiin myös tokon alkeita ensin pentukoulussa ja sitten vähän aikaa aloittelevien ryhmässä, mutta touhun tosikkomaisuuden vuoksi sekin sitten jäi ihan kotitokosteluksi. Agilityssa käytiin monta vuotta, mutta sielläkään ei ole vuoteen tullut käytyä omistajan kiireiden ja huonojen harjoittelumahdollisuuksien takia. Emäntä tässä kyllä miettii että jos nyt uudessa kaupungissa löytyisi joku kiva Nellanmentävä rakonen jossain ryhmässä...
Nykyisellään Nella on enimmäkseen kotikoirana satunnaisia emännän innostuspiikkejä lukuunottamatta. Kesällä 2007 käytiin ihmettelemässä luonnetestiä, joka meni ihan täysin penkin alle, Nella kun on niin paukkuherkkä (panikoi jo edellisen kokelaan laukauksista). Tällä hetkellä Nella keskittyykin eniten rakastamaansa asiaan, pitkiin lenkkeihin, joihin kuuluu myös vapaana metsissä kirmailua. Hyvin satunnaisesti Nella on myös alkanut leikkiä Neron kanssa, tosin yleensä ne leikit ovat varsin yksipuoleisia ja päättyvät Nellan ärhentelyyn. Tammikuussa 2008 Nella kävi steriloitavana, joten katsotaan miten se vaikuttaa Nellan ärhentelyihin ja muutenkin luonteeseen.
Kaiken kaikkiaan Nella on aiheuttanut runsaasti harmaita hiuksia (kuvainnollisesti), mutta ei sitä voisi kuvitellakaan pois vaihtavansa. Parhaimmillaan Nella on kuitenkin niin ihana oma pieni sylikoira, joka saa jokaisen suun hymyyn ja kylmimmänkin sydämen sulatettua.
Nella (Estaika's Nida Nedelia), rodultaan kooikerhondje, syntyi 7.5.2002 ja parin kuukauden päästä siitä muutti kamalan kiljumisen säestämänä Riihimäelle. Pienestä pitäen Nellan määrääviä luonteenpiirteitä ovat olleet dominoivuus, mutta toisaalta myös ääretön hellyys. Nella tekee kyllä selväksi kaikille koiratutuille kuka on kulmakunnan kingi, useimmiten vielä varsin kovaäänisesti. Ihmisiä kohtaan Nella on yleensä avoin ja ystävällinen, jotkut miehet ovat tosin saaneet Nellan puolustuskannalle. Nella ei myöskään pidä ihmisten läheisyydestä ellei se tapahdu hänen omilla ehdoillaan, väkisin syliin ei Nellaa saa.
Ruoka ja oikeastaan kaikki mikä vain kurkusta alas menee on kiinnostanut Nellaa myöskin jo pikkupennusta. Ruokaa sille tarjotaan mielestään aivan liian vähän, joten sitä pitää sitten täydentää kaikella mahdollisella jota lattialta/maasta sattuu löytymään. Erityisen suurta herkkua ovat kana, lakut, kurkku, porkkana, jugurtti ja pienet kivet, pupunpapanoista nyt puhumattakaan... On ahneudesta ollut sitten hyötyäkin, pienenä kaikki temput opittiin alta aikayksikön kun oli herkkuja tarjolla. Onneksi Nella myös aika pian oppi olemaan varastamatta mitään pöydiltä.
Harrastuksiakin Nellalle on kertynyt, onhan kyse kuitenkin aktiivisesta rodusta. Ihan pienestä asti olemme käyneet näyttelyissä vaihtelevalla menestyksellä, Suomen muotovalio Nellasta tuli syksyllä 2004. Sen jälkeen olemmekin käyneet näyttelemässä vain satunnaisesti, Nellaa alkoi hermostuttaa koko näyttelytouhu, joten eipä siellä ollut mieltä väkisinkään käydä. Näyttelytohinoista taisi Nellalle juurtua syvälle mieleen myös valitettava inho kaikkia omanrotuisia (ja riittävän samannäköisiä) koiria kohtaan. Pentuna kahlattiin myös tokon alkeita ensin pentukoulussa ja sitten vähän aikaa aloittelevien ryhmässä, mutta touhun tosikkomaisuuden vuoksi sekin sitten jäi ihan kotitokosteluksi. Agilityssa käytiin monta vuotta, mutta sielläkään ei ole vuoteen tullut käytyä omistajan kiireiden ja huonojen harjoittelumahdollisuuksien takia. Emäntä tässä kyllä miettii että jos nyt uudessa kaupungissa löytyisi joku kiva Nellanmentävä rakonen jossain ryhmässä...
Nykyisellään Nella on enimmäkseen kotikoirana satunnaisia emännän innostuspiikkejä lukuunottamatta. Kesällä 2007 käytiin ihmettelemässä luonnetestiä, joka meni ihan täysin penkin alle, Nella kun on niin paukkuherkkä (panikoi jo edellisen kokelaan laukauksista). Tällä hetkellä Nella keskittyykin eniten rakastamaansa asiaan, pitkiin lenkkeihin, joihin kuuluu myös vapaana metsissä kirmailua. Hyvin satunnaisesti Nella on myös alkanut leikkiä Neron kanssa, tosin yleensä ne leikit ovat varsin yksipuoleisia ja päättyvät Nellan ärhentelyyn. Tammikuussa 2008 Nella kävi steriloitavana, joten katsotaan miten se vaikuttaa Nellan ärhentelyihin ja muutenkin luonteeseen.
Kaiken kaikkiaan Nella on aiheuttanut runsaasti harmaita hiuksia (kuvainnollisesti), mutta ei sitä voisi kuvitellakaan pois vaihtavansa. Parhaimmillaan Nella on kuitenkin niin ihana oma pieni sylikoira, joka saa jokaisen suun hymyyn ja kylmimmänkin sydämen sulatettua.
